Olipa seoksessa kaksi sekoitettua kiinteää ainetta, kaksi sekoitettua nestettä tai nesteeseen liuotettu kiinteä aine, suuremmassa määrin läsnä olevaa yhdistettä kutsutaan ”liuottimeksi” ja pienemmässä määrin läsnä olevaa yhdistettä kutsutaan ”liuenneeksi aineeksi”. kiinteä / kiinteä seos, liuenneen aineen pitoisuus ilmaistaan helpoimmin massaprosentteina. Jos liuennut aine on erittäin laimeaa (ts. Olennaisesti alle 1 painoprosentti), konsentraatio ilmaistaan yleensä miljoonasosina (ppm). Jotkut konsentraatioon liittyvät laskelmat vaativat liuenneen aineen ilmaisemisen moolijakeena.
Laske pitoisuus massaprosentteina jakamalla liuenneen aineen massa näytteen kokonaismassalla ja kertomalla 100: lla. Jos esimerkiksi metalliseoksen näyte sisältää 26 g nikkeliä (Ni) ja näytteen kokonaismassa on 39 g sitten
(26 g Ni) / (39 g) x 100 = 67% Ni
Laimennettujen liuenneiden aineiden pitoisuus ilmaistaan ppm: ssä jakamalla liuenneen aineen massa näytteen kokonaismassalla ja kertomalla 1 000 000. Siten, jos metalliseosnäyte sisältää vain 0,06 g Ni: tä ja näytteen kokonaismassa on 105 g, niin
(0,06 g Ni) / (105 g) x 1 000 000 = 571 ppm
Laske moolijae jakamalla liuenneen moolin moolit liuenneen ja liuottimen kokonaismooleilla. Tähän sisältyy ensin liuenneen ja liuottimen massojen muuttaminen mooliksi, mikä vaatii tietämystä sekä liuenneen että liuottimen määristä. Muutos mooliksi vaatii lisäksi liuenneen ja liuottimen kaavan painot. Harkitse esimerkiksi nikkeli / rauta (Ni / Fe) -seosta, joka sisältää 25 g Ni ja 36 g Fe. Ni: n kaavan paino (määritetty jaksollisesta taulukosta) on 58,69 grammaa moolia kohti (g / mol) ja Fe: n kaavan paino on 55,85 g / mol. Siksi,
Ni-moolia = (25 g) / (58,69 g / mol) = 0,43 moolia
Fe-moolia = (36 g) / (55,85) = 0,64 mol
Ni: n moolijae saadaan sitten (0,43) / (0,43 + 0,64) = 0,40.