Kuljettimet voivat siirtää kuormaa sekä vaaka- että pystysuunnassa. Kuljetinhihnan tehontarpeen laskemiseksi on otettava huomioon sekä se, kuinka pitkälle kuorman on liikuttava lineaarisesti että kuinka paljon nostolaite nostaa sitä. Mikään yleinen kaava ei liitä näitä muuttujia siihen, kuinka paljon voimaa vyö kuluttaa. Sen sijaan valmistajat toimittavat järjestelmän dokumentaatiokaavioita tai tietotaulukoita, joiden avulla voit tutustua tällaisiin laskelmiin.
Muunna vaakakuljetusetäisyys metreiksi kertomalla se 0,304: llä. Jos esimerkiksi hihnan on siirrettävä materiaalia 260 jalkaa vaakatasossa: 260 x 0,304 = 79 metriä.
Muunna tuntirahtisi metritonneiksi kertomalla se 0,907. Jos esimerkiksi kuljetinhihnan on liikuttava 330 tonnia tunnissa: 330 x 0,907 = 300 tonnia tunnissa.
Seuraa arkkien vaiheiden 1 ja 2 arvoja Resurssien linkin linkistä. Etsi tällä esimerkillä merkki 79 x-akselille ja merkitse sen leikkaus käyrään, joka on 300 tonnia tunnissa.Y-akselilla oleva arvo, tässä tapauksessa 6, kuvaa vaakakuljettimen moottorien tehovaatimuksia kilowatteina.
Muunna kuorman nostokorkeus metreiksi kertomalla se 0,304. Jos esimerkiksi hihna nostaa materiaalia 40 jalkaa: 40 x 0,304 = 12,16 metriä.
Seuraa arvoa vaiheesta 4 toisessa kaaviossa Resurssien linkissä. Tämän esimerkin avulla löydät 12 x-akselilta ja merkitse sen leikkauskäyrän 300 tonnia tunnissa. Y-akselin arvo paljastaa 10 kilowatin lisätehovaatimuksen.
Lisää yhteen vaiheiden 3 ja 5 tehotarpeet: 6 + 10 = 16 kilowattia kokonaistehoa.