Kuvaus atomin rakenteesta sisältää keskustelut atomin ytimestä ja atomin elektronien kiertoratojen keskusteluista. Yksinkertaisesti sanottuna elektronien kiertoradat ovat samankeskisiä palloja ytimen ympärillä, joissa elektronit sijaitsevat, jokaiselle pallolle on liitetty tietty energia-arvo. Mitä lähempänä elektronipallo on ytimelle, sitä pienempi energia siinä palloissa olevilla elektroneilla on. Kaksi päätyyppiä olevat kiertoradat osallistuvat atomien sitomiseen. Nämä kiertoradat ovat niitä, jotka pitävät valenssielektroneja. S- ja p-orbitaalit osallistuvat atomien sitoutumiseen toisiinsa kovalenttisissa sidoksissa. Kun liikutat jaksollista taulukkoa alaspäin, jokainen elementtirivi lisää toisen tyyppisen kiertoradan, joka on käytettävissä atomin elektronille. Atomin elektronit täyttävät kiertoradat matalamman energian rata-arvoista korkeimman energian rata-alueisiin ja kukin kiertorata pitää kaksi elektronia. Kun kaksi elektronia miehittää kiertoradat, niiden energia on korkeampi kuin niiden orbitaalien, joissa on vain yksi elektroni.
Määritä elektronien lukumäärä mielenkiinnon kohteena olevassa atomissa. Elektronien lukumäärä atomissa on yhtä suuri kuin elementin atominumero.
Kirjoita kyseisen elementin elektronikonfiguraatio. Täytä atomin kiertoradat järjestyksessä 1s, 2s, 2p, 3s, 3p, 4s, 3d, 4p ja 5s. Jokainen s-kiertorata voi pitää kaksi elektronia, kukin p-kiertorata voi pitää kuusi elektronia ja kukin d-kiertorata voi pitää 10 elektronia.
Selvitä, mitkä orbitaalit täyttyivät viimeksi. Nämä kiertoradat sisältävät elementin valenssielektroneja. Etsi esimerkiksi piin valance-kiertorata. Pii on elementtinumero 14, joten siinä on 14 elektronia. Piin käytettävissä olevat kiertoradat ovat 1s, 2s, 2p, 3s ja 3p. Elektronit täyttävät 1s, 2s, 2p ja 3s kiertoradat ja sijoittavat kaksi viimeistä elektronia 3p kiertoradalle. Pii on neljä valanceelektronia. Kaksi tulee 3s: n kiertoradalta ja 2 tulee 3p: n kiertoradalta.