Sisältö
Uuden-Seelannin ekosysteemit, jotka ovat kooltaan vain hiukan pienempiä kuin Yhdysvaltojen Colorado-osavaltio, kohtaavat monia ympäristöhaasteita, koska maa on sekä taloudellisesti kehittynyt kansakunta että saariyhteisö. Vaikka monissa kehittyneissä maissa, kuten Yhdysvalloissa, on samanlaisia ekosysteemiuhkia, kuten hyökkääviä lajeja ja teollisuuden pilaantumista, Uudessa-Seelannissa sijaitsevilla saarivaltioilla on yhä enemmän uhkia, jotka johtuvat maailmanlaajuisesta merenpinnan noususta ja luonnonvarojen, kuten merikalastuksen, aiheuttamasta paineesta.
Invasiiviset lajit
Muiden kuin kotoperäisten eläinten ja kasvien tuominen Uuden-Seelannin ekosysteemeihin ihmisillä on vaikuttanut vakavasti kotoperäisten lajien terveyteen. Uuden-Seelannin suojeluministeriön mukaan kiivi, lentokenttätön lintu, joka on maiden kansallinen eläin, uhkaa sukupuuttoon kuoleman. 90 prosenttia kaikista uusista poikasista tappaa invasiivisia lajeja, kuten stoats. Invasiiviset kasvit, kuten kiipeävä parsa, vaikuttavat myös Uuden-Seelannin metsien ekosysteemeihin leviämällä yhteisymmärrykseen ja estämällä kotoperäisten kasvien uusiutumista.
Teollisuuden pilaantuminen
Arviolta puolet kaikista Uuden-Seelannin järvistä on saastunut, suurin osa joista ei täytä uimaveden terveysvaatimuksia, ja puoli kaikista kotoisin olevista kaloista on lueteltu uhanalaisina lajeina, Forest and Bird -järjestön mukaan. Näiden vesiväylien ja niiden ekosysteemien terveys huononee kuivattamalla luonnollisia kosteikkoja, jotka toimivat makean veden suodattimina. Metsä ja lintu -järjestö arvioi, että 90 prosenttia Uuden-Seelannin kosteikoista on kuivattu kehystämistä ja kehittämistä varten.
Ilmastonmuutos
Saaren maana Uuden-Seelannin ekosysteemejä uhkaa myös ihmisten aiheuttama maailmanlaajuinen ilmastomuutos. Uuden-Seelannin ympäristöministeriö arvioi, että ennustetut merenpinnan nousut lisäävät rannikkoalueiden eroosiota ja lisäävät meriveden tunkeutumista murtovesisuistoihin muiden uhkien joukossa. Tällaiset muutokset uhkaavat dyynien ja rannikkoyhteisöjen ekosysteemejä, jotka voivat kadota eroosion takia, ja suistojen ekosysteemejä, jotka eivät kykene sietämään puhtaan meriveden suolapitoisuutta.
Biologisen monimuotoisuuden vähentäminen
Kasvien ja eläinten monimuotoisuus ja terveys auttavat määrittelemään vahvan ekosysteemin, ja niistä käytetään yleisesti nimitystä biologinen monimuotoisuus. Uudessa-Seelannissa metsästys ja luontotyyppien tuhoaminen ovat johtaneet siihen, mitä ympäristöministeriö pitää "vakavana laskuna". Virkamiesten arvion mukaan 32 prosenttia Uuden-Seelannin kotoperäisistä maista ja makeanveden lintuista on kuollut sukupuuttoon ja lisäksi 800 eläin-, kasvi- ja sienilajia pidetään uhanalaisina.