Sisältö
Useimmat joet lopulta tyhjenevät valtamereksi. Jokin ja valtameren välisessä risteyspisteessä muodostuu kolmionmuotoinen maamassa, jota kutsutaan deltaksi. Kolmion kärki on joen kohdalla, ja pohja on meressä. Deltassa on paljon puroja, jotka virtaavat sen läpi ja muodostavat monia pieniä saaria. Suuri tutkimus on mennyt joen suiston muodostumiseen, ja geologit ja muut tutkijat jatkavat suiston muodostumisen takana olevien luonnonvoimien tutkimusta.
Ei-staattinen maastomuoto
Hansjorg Seybold ym., Sveitsin liittovaltion teknisessä instituutissa vuonna 2007 julkaistussa julkaisussa "Joen suiston muodostumisen mallintaminen" julkaisivat, että suistoalueet eivät ole staattisia maamassaisia. Delta muuttaa muotoa jatkuvasti monista tekijöistä riippuen. Tutkijat kehittivät delta-asteikkojen mallit ja havaitsivat ensinnäkin, että sedimenttien virtaus, eroosio muutokset ja veden vaikutukset vaikuttavat deltan muotoon ajan myötä merkittävästi.
Kolme joukkoa mukana
"Modeling River Delta Formation" -artikkeli kuvaa kolme voimaa suiston muodostumisessa: joki hallitsee, aalto hallitsee ja vuorovesi hallitsevat. Joen hallitsema voima on miten joki vuorovaikutuksessa valtameren kanssa. Aallon hallitseva voima on kuinka valtameri- ja jokiaallot liikuttavat lietettä ja sedimenttiä muodostaen suistoja. Vuoroveden hallitseva voima on se, miten vuorovedet vaikuttavat suiston muodostumiseen. Näiden kolmen voiman yhdistelmä muodostaa lopullisen suiston. Esimerkiksi Mississippi-joen suisto muodostui joen hallitsemisesta päävoimana. Papua-Uuden-Guinean perhojoen suisto muodostui kuitenkin vuoroveden hallitsevista voimista.
Kiinteistöjen muodostuminen maassa
Toinen tekijä, joka muodostaa suiston, on joen kiintoaineiden ja sedimenttien määrä ja tyyppi. Tutkija Anton Jay DuMars tutki Mississippi-suistoa Louisiana State Universityn diplomityössä vuonna 2002. Hän havaitsi, että sedimentin virtaus on 20 kertaa suurempi tulva-aikoina kuin ei-tulva-aika. Sedimenttien virtaus muuttuu jatkuvasti, ja kun sedimentit kasaantuvat, saaret ja hiekkapalkit muodostuvat. Nämä sedimenttisaaret voivat pestä ajan myötä, joten suiston topografia muuttuu jatkuvasti tulvien ja matalajoen aikana.
Piirrä Delta
Voit piirtää deltaa ja tutkia miten se muuttuu. Piirrä ensin iso kirjain "Y". Piirrä "Y": n yläosaan kaksi isoa kirjainta "V", jolloin "V: n" kärki koskettaa "Y": n yläosaa. Piirrä kaksi muuta "V" ensimmäisen "V." -jalkojen päälle. Piirrä "Vs" ja huomaat kapillaarin kaltaisen muodostumisen. Oletetaan, että sedimentti alkaa kertyä mihin tahansa halkeamiseen. Halkeamia kutsutaan haaroituksiksi. Sedimentti alkaa lopulta muodostaa saarta haaroituksessa. Vesi valuu saaren yli ja muodostaa pisteeseen vielä kaksi "V": tä. Näin muodostuu delta ja miten se muuttuu jatkuvasti ajan myötä.