Sisältö
- Metsäpeitteen menetys
- Koralliriuttajen hajoaminen
- Uhat Mangroveille
- Biologisen monimuotoisuuden menetys
Filippiinit on biologisen monimuotoisuuden ja endemismin rikas maa, jolla on monia luonnonvaroja, jotka myötävaikuttavat talouteen ja paikallisiin yhteisöihin. Sen rannoilla ja rannikkoympäristöillä on erityinen merkitys, ja kalatalous, maatalous ja teollisuus ovat kaikki riippuvaisia maan vesiväylistä ja meriympäristöstä. Luontotyyppien ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisen uhat johtuvat useista käytännöistä, kuten maan raivauksesta, kestämättömästä kalastuksesta ja pilaantumisesta.
Metsäpeitteen menetys
Filippiinit menettivät vuosina 2000-2005 hiukan yli kaksi prosenttia metsän pinta-alasta vuodessa. Tämä oli Kaakkois-Aasian toiseksi korkein taso. Vuodesta 2005 lähtien uskottiin, että vain kolme prosenttia metsästä oli jäljellä. Nopea metsäkato aiheuttaa erilaisia uhkia ekosysteemille, mukaan lukien biologisen monimuotoisuuden menetys, maaperän eroosio, tulvat, maanvyörymät ja heikentynyt veden laatu. Kaupallinen kaivostoiminta ja hakkuut uhkaavat metsiä.
Koralliriuttajen hajoaminen
Filippiinit on maailman merenrannan biologisen monimuotoisuuden keskus. Korallien ja elävien riuttakalojen laiton kerääminen ja vienti on aiheuttanut merkittäviä haitallisia vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen, koralliriuttaolosuhteisiin, meriheinän peitteeseen ja kalojen määrään. Vain 5 prosentilla riuttoista on yli 75 prosenttia elävää korallinpeitettä.Tuhoaviin kalastuskäytäntöihin kuuluvat liikakalastus, troolakalastus, dynaamikalastus ja syanidikalastus, joissa syanidi liuotetaan veteen ja ruiskutetaan riuttoihin, kun taas muut uhat johtuvat pilaantumisesta ja eroosiosta.
Uhat Mangroveille
Mangroveihin kohdistuviin uhkiin sisältyy liikakorjuu, pilaantuminen ja maan raivaaminen maataloudelle ja ihmisille. Katkarapujen viljely aiheuttaa alueelle lähes peruuttamattomia ja taloudellisesti kalliita vaurioita, mikä on vieläkin huolestuttavampaa, koska katkarapujen kasvatuslaitokset muuttuvat kannattamattomiksi vain kolmen tai viiden vuoden kuluttua. Mangrovetuhoaminen liittyy myös koralliriuttahajoamiseen, koska riutat suojaavat mangrovepuita voimakkaista aaltoja ja virtauksia vastaan, jotka pesevät hienon sedimentin, jolla mangrovekasvit kasvavat.
Biologisen monimuotoisuuden menetys
Filippiinejä pidetään monimuotoisessa maassa. Sillä on paljon ainutlaatuista kasvistoa ja eläimistöä; itse asiassa melkein puolet sen maanpäällisistä selkärankaisista ja jopa 60 prosenttia sen verisuonikasveista on ainutlaatuisia maassa. Biologisen monimuotoisuuden häviämisaste heijastuu joissakin järkyttävissä havainnoissa. Vuodesta 2006 lähtien Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto arvioi hiukan yli 20 prosentilla selkärankaisista lajeista. Noin 127 lintulajia pidetään uhanalaisena ja Filippiinien alkuperäiskadu, joka oli laajalle levinnyt, on nyt kriittisesti uhanalainen.