Sisältö
Sidosjärjestys viittaa kemiallisten sidosten lukumäärään kahden atomin välillä ja liittyy sidoksen stabiilisuuteen. Joukkovelkakirjalainat luokitellaan yhden, kahden tai kolmen joukkovelkakirjalainoiksi. Esimerkiksi piimaan typpi (N2) on kolmoissidos kahden atomin (N≡N) välillä, kun taas asetyleeni (C2H2): n sidosjärjestys on kolme kahden hiiliatomin välillä ja yksinkertaiset sidokset hiiliatomien ja vetyatomien välillä (H – C≡C – H).
Joukkojen pituus on käänteisesti verrannollinen joukkovelkakirjajärjestykseen. Tämä on intuitiivista järkeä; kolmoissidos on vahvempi kuin kaksoissidos, joten tällaisessa järjestelyssä olevat atomit ovat lähempänä toisiaan kuin kaksi kaksoissidoksella liittyvää atomia, jotka puolestaan erotetaan pienemmällä etäisyydellä kuin yksittäisen sidoksen atomit.
Joukkovelkakirjalaina koko molekyyleille
Sidosjärjestys analyyttisessä kemiassa viittaa normaalisti koko molekyylin sidosjärjestykseen, ei vain yksittäisiin sidoksiin.
Tämän määrän laskemiseksi käytetään yksinkertaista kaavaa: Laske yhteen sidosten kokonaismäärä laskemalla 1 yhdestä sidoksesta, 2 kaksoissidoksesta ja 3 kolmoissidosta, ja jaa atomien välisten sidosryhmien kokonaismäärällä _._ Usein tämä tuottaa kokonaisen määrän, mutta ei aina. Sidosjärjestystä voidaan pitää karkeana mitattuna molekyylien sidosten keskimääräisestä lujuudesta.
Esimerkkejä joukkovelkakirjalainan laskelmista
Molekyylivety (H2) on rakenne H − H. On yksi ainoa sidos ja yhteensä yksi sidosryhmä, joten sidosjärjestys on yksinkertaisesti 1.
Asetyleeni (C2H2), kuten todettiin, on molekyylirakenne H-C≡C-H. Sidosten kokonaismäärä on 1 + 3 + 1 = 5 ja sidosryhmien kokonaismäärä on 3 (kaksi yksittäistä sidosta ja kolmoissidos). Asetyleenin sidosjärjestys on siis 5 ÷ 3 tai 1,67.
Nitraatti-ioni (NO3-) on yksi kaksinkertainen typpi-happi-sidos ja kaksi yksittäistä typpi-happi-sidosta yhteensä 4 sidokselle, jotka jakautuvat kolmeen sidosryhmään. Nitraatin sidosjärjestys on siis 4 ÷ 3 tai 1,33.