Sisältö
Teollinen vallankumous alkoi Isossa-Britanniassa, mutta levisi pian Manner-Eurooppaan. 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla muutettiin merkittävästi Euroopan elämää, muuttaen maanosan pääosin maaseutuyhteiskuntaa ikuisesti. Vallankumous levisi eri puolilla Eurooppaa eri tavoin, ja siihen vaikuttivat kunkin maan nykyiset teollisuudenalat ja resurssiperusta. Esimerkiksi Ranska kilpaili Ison-Britannian kanssa ile-teollisuudessa, mutta sen hiilen ja raudan puute hidasti raskaan teollisuuden kehitystä, kun taas Saksan jako lukuisiin pieniin valtioihin tarkoitti myöhemmin täällä saapuneen vallankumouksen.
Teknologinen innovaatio
Keksintö ja innovaatio olivat teollisen vallankumouksen avaintekijöitä. Aiemmin olemassa olevasta tekniikasta kehitettiin kannattavia uusia keksintöjä. Esimerkiksi James Wattsin 1760- ja 1770-luvulla kehittämä höyrykone tarkoitti, että energiaa voidaan tuottaa minne tahansa, ja teollisuus voi nyt valita sijaintinsa paljon vapaammin. Kuitenkin Edmund Cartwrightin vuonna 1785 kehittämien kangaspuiden kangaspuut olivat paljon tehokkaampia kuin aikaisemmin käytetyt käsikäyttöiset kangaspuut. Joitakin teollisia prosesseja tehostettiin myös innovoinnin avulla; metalliteollisuudessa Bessemer-muuntimella tunnettu kone lisäsi teräksen tuotannon tehokkuutta vuodesta 1856 lähtien.
Uudet teollisuudenalat
Nykyisten teollisuudenalojen, kuten iles, innovaatioiden rinnalla teollisuusvallankumouksen aikana syntyi kokonaan uusia toimialoja. Maailman ensimmäinen höyrykäyttöinen rautatie avattiin Englannissa vuonna 1825, ja kuljetusmuoto laajeni nopeasti koko Eurooppaan. Vuoteen 1850 mennessä Manner-Euroopassa oli 8 000 mailia rautatiet, mutta vuoteen 1900 mennessä pelkästään Saksalla oli 26 000 mailia, mikä leikkasi kuljetusaikoja. Höyrymoottorit mullistivat myös vesiliikenteen, aluksi kanavilla ja joilla, mutta myöhemmin höyrykäyttöisten merialusten kautta. Myös viestintä nopeutui; vuodesta 1837, esimerkiksi Samuel Morses "salamanlangat" ja Morse-koodi antoivat s: n kulkea nopeasti pitkiä matkoja.
Resurssien hyödyntäminen
Teollinen vallankumous vauhditti Euroopan luonnonvarojen hyväksikäyttöä. Uudet teollisuudenalat eivät voisi toimia ilman sellaisia hyödykkeitä kuin hiili- ja metallimalmit, eli kaivokset perustettiin ja niitä laajennettiin kaikkialle, missä näitä luonnonvaroja oli. Esimerkiksi Etelä-Walesin hiilikenttien tuotanto kasvoi 4,5 miljoonasta tonnista vuonna 1840, 8,8 miljoonaan tonniin vuonna 1854, 16,5 miljoonaan tonniin vuonna 1874. Jotkut maanomistajat tulivat hyvin varakkaiksi hyödyntämällä maansa resursseja, mutta niille, jotka työskentelivät kaivoksissa olosuhteet olivat erittäin vaikeat ja elinajanodote alhainen.
Väestöliike
Teollisen vallankumouksen vuodet muuttivat perusteellisesti Euroopan väestömaantiedettä. Vallankumous innosti ihmisiä muuttamaan Euroopan maaseudulta kaupunkikeskuksiin, joissa luotiin paljon työpaikkoja. Vuonna 1800 vain 23 eurooppalaisessa kaupungissa oli yli 100 000 asukasta, mutta vuoteen 1900 mennessä se oli noussut 135: een. Maahanmuutto auttoi kaupunkeja kasvamaan, mutta muutti myös radikaalisti väestön profiilia. Saksalainen Duisbergin kaupunki seisoi yhä teollistuneemmassa Ruhrin laaksossa ja laajeni vuoden 1853 väestöstä, joka oli 10 000 - 150 000 vuonna 1914. Kaupunkien uusi raskas teollisuus houkutteli näkyviä hollantilaisia ja italialaisia maahanmuuttajayhteisöjä, samoin kuin puolalaisia, itäprussialaisia ja läheisten maaseutualueiden ihmisiä. . Seurauksena Duisberg kokenut uskonnollisessa merkityksessään dramaattisia muutoksia 75 prosentin protestanttisesta 1820-luvulla 55 prosentin katoliseen vuoteen 1900 mennessä.